Ja itse artistin keikka oli koskettava, ihastuin live-musiikkiin taas niin suunnattomasti (käyn yleensä kuuntelemassa ja tanssimassa elektronista musiikkia) ja siihen kuinka se resonoi kehossa. Jo ihmisäänikin on niin ihmeellisen kaunista!
Ei tanssia ilman musiikkia. ]]>2012-09-20T20:53:01+03:002019-11-30T09:09:42+02:00https://tanssityttotanssi.vuodatus.net/lue/2012/09/mukavuusalueen-ulkopuolelleKieshuahttps://tanssityttotanssi.vuodatus.net/<![CDATA[Iltainnostusta]]>
Jatkoin tänään samalla teemalla samassa tilassa. Ensin kämmeniä yhdessä pitäen ja vannetta nostaen ja suuntaa vaihtaen. Nyt vanteen ollessa rinnan päällä, nostin lisäksi kädet vieläkin ollessa kämmenet vastakkain käden yläpuolelle. Lukitsin vielä peukalot, joka helpotti käsien pysymistä yhdessä.
Polvissa pyörittäessa toin kämmenet vastakkain, ja kämmensivut selkään kiinni. Tämä avaa rintakehää ihanasti.
Baletin tekniikasta toistin käsiasentoja, mutta kokeilin myös tasapainoharjoittelua yhdellä jalalla. Tasapaino on tärkeää piruetteja tehtäessä, ja se ei ole minulla vielä hyvä. Vanteen kanssa näitä on paljon kivempi tehdä!
Sitten askelia vanteen kanssa.. --->]]>2012-09-12T21:02:01+03:002019-11-30T09:09:44+02:00https://tanssityttotanssi.vuodatus.net/lue/2012/09/iltainnostustaKieshuahttps://tanssityttotanssi.vuodatus.net/<![CDATA[Harjoitteleminen on joskus palkitsevaa]]>
Sain eilen seisottua päällä täysin suorassa seinää vasten. Aiemmin koitin sillon maanantaina. Todella hauskaa ja outoa olla niin päin. Joogassa sitä kutsutaan kuningasasanaksi (Sirshasana) sen suurien terveysvaikutuksien takia.
Kokeilin tänä aamuna uutta smoothieta. Aiemmin olen käyttänyt soijamaitoa pohjana, mutta käytin nyt purkkiananasta. Siitä tuli todella hyvä! Tässä ohje:
1 purkki ananasta
1 porkkana
1 banaani
1/2 kourallista manteleita
1/2 kourallista hampunsiemeniä
1/2 kourallista mulperin marjoja
pala inkivääriä
maca- ja spirulina jauhetta oman kulutuksen mukaan
]]>2012-09-07T13:25:01+03:002019-11-30T09:09:47+02:00https://tanssityttotanssi.vuodatus.net/lue/2012/09/harjoitteleminen-on-joskus-palkitsevaaKieshuahttps://tanssityttotanssi.vuodatus.net/<![CDATA[Taas se maanantai tuli]]>
Tänään vanteillessani, koin taas monia epäonnistumisia, mutta se ei haitannut minua. Pääsin takaisin harjoittelun 'tilaan', jossa vain toistaa asioita, ilman sen kummempaa tunteellista kiinnittäytymistä epäonnistumisiin. Eikö harjoittelu ole sitä, että opetellaan?
Pari vannekaveriani opetti minulle päälläseisontaa. Taas uusi ulottuvuus! Aloitin kesän alussa myös kärrynpyörien harjoittelun, mutten osaa vielä. En uskalla nostaa jalkojani suoraan ilmaan. Olen satuttanut selkäni pari kolme kertaa aika pahasti, joten minua pelottaa.
Hartiani tuntuvat taas aika jumiutuneilta. Ne ovat suurimpia kehoni ongelmakohtia. En osaa kunnolla rentouttaa niitä. Usein myös liikkeessä jännitän koko ajan, joten liikekkään ei periaatteessa auta siihen. Ehkä vielä opin tuntemaan kivun alkuja paremmin, ja niihin täsmähoidon. Olisi upeaa osata parantaa itsensä, niin liikkeen kuin ruokavalion avulla.
Nyt tuutilullaa, ja keholle lepoa.
]]>2012-09-03T23:03:01+03:002019-11-30T09:09:49+02:00https://tanssityttotanssi.vuodatus.net/lue/2012/09/taas-se-maanantai-tuliKieshuahttps://tanssityttotanssi.vuodatus.net/<![CDATA[Häpeäminen tuntuu hyvältä (maanantain 2.osa)]]>
Luuloni olivat inasen korkeammalla, mitä todellisuudessa pystyn seuraamaan koreografia. Luulin myös, että osaan liikkua rytmin mukaan, mutta pään miettiessä liikkeitä, korvani sulkeutuvat.
Tämän päivän tunnilla opettaja pyysi alkulämmittelyiden lomassa tekemään molemmin päin spakaadit(En todellakaan tiedä oikeita termejä! Vielä.). Melkein koko sali sai, paitsi me ystävieni ja parin muun kanssa siellä korkealla irti lattiasta ja naamallamme luki isolla ''APUA!''. Tunsin itseni niin pieneksi norsuksi.
Myös aiempina tunteina olen kokenut monia samanlaisia tunteita, kuten hypyissä, nilkan ojennuksissa ja pelkässä suoraryhtisessä olemuksessa. Ja ryhmä on vielä alkajaisryhmä. Tämmöisissä tilanteissa tunnen katkeruutta itseäni kohtaa, että olin idiootti ja lopetin tanssin, ja menin olemaan tyhmä nuori. Todella tyhmä.
Mutta ilman niitä kokemuksia en olisi tässä. Ja pidän tämän hetkisestä.
Häpeä on hyvä juttu. Sen jälkeen yleensä muuttaa asioita. Palauttaa maan pinnalle. Puhkaisee kuplan.
]]>2012-08-27T21:42:01+03:002019-11-30T09:09:51+02:00https://tanssityttotanssi.vuodatus.net/lue/2012/08/hapeaminen-tuntuu-hyvalta-maanantain-2-osaKieshuahttps://tanssityttotanssi.vuodatus.net/<![CDATA[maanantain 1. osa. ]]>
Minusta tuntui surkealta. Vanne lensi koko ajan. Kun se lentää useamman kerran, vanteen nostaessa on jo niin 'naama kurtussa', että on mahdoton onnistua. Ja vielä se laite.. Kameran läsnäollessa tunsin, että aikaa ei saa hukata ja kaikki taidot nyt esiin. Ja sitten vielä se jännitys..
Ei se toimi niin. Pitää hengittää. Rauhoittua. Keskittyä. Ehkä jopa vähän hymyillä.
Loppua kohden kun lopetin 'esittämisen', homma alkoi toimia vähän paremmin. Koitin kyllä taas uusia temppujakin, tai temppuja joita olen vain pari kertaa kokeillut. Yksi oli maassa makaamista ja pyörittämistä jalalla. Jalka on siis pystysuorassa kattoa kohden. Sain pidettyä sen jalassa, wuhuu! Tarkemmin sanottuna siis päkiällä, ei saa valahtaa kantapään alle. Aina ennen on lentänyt koko ajan naamaan tai muualle.
On temppuja, joiden kanssa olen taistellut aika pitkään, esim:
-Horisontaalinen kyynärpäästä kyynärpäähän. Pari kertaa olen saanut sen menemään, mutta miksei se mene vieläkin?
-Olkapäästä olkapäälle etukautta. Aina se vasen käsi nousee siellä lopussa. Pitää olla enemmän mato.
Koitin myös rauhoittua, ja pyörittää silmät kiinni lanteella ja rinnan päällä. Se rauhoitti. Tunsi vanteen eritavalla. Pidin siitä. Tykkään myös tanssia ja joogata enemmän silmät kiinni samasta syystä. Miksi vasta nyt, kun näin tämän videon http://www.youtube.com/watch?v=BeSHUd9-mW8&feature=g-all-lik , koitin sitä.
Olen myös oppinut, että vanteenkin kanssa alkulämmittely ja loppuvenyttely on niin TÄRKEÄ osa harjoitusta, että se on aina tehtävä. Ennalta ehkäistään ne vammat!
Pian kohti tanssituntia, ja sitten lisää kirjoitusta!